— Eai leat nu gallis geat dál šat beroštit ráhkadeames gáfevuosttá. Dat lea jávkan. Muhto mun gal lávden ain ráhkadit, muitala Elise Helene Solberg Gáivuonvuovddis eret.

Gáfevuostá

5 lihtar čielgamielki
1 db lohppehatgássi
Veaháš sálti

Mun láven loikadit čázi gievnnis veaháš ovdalgo bijan mielkki. Dál loikadit mielkki vai šaddá seamma temperatuvra go aitto bohččojuvvon mielkkis. Dološ áiggi eai lean temperatuvrra mihtidanreaiddut. Dalle sii geavahedje aitto bohčán ja sillejuvvon mielkki, danin go das lei muttágis temperatuvra. Dat lei nie sullii gaskal 30 ja 35 gráda.

Maŋŋil go mielki lea rievttes temperatuvrras, de bidjat ovtta deadjabastte lohppehatgássi ja veaháš sáltti, ja dasto fierrut bures. Muhto buot han lea juo čállojuvvon lohppehatgássi bohtalii man dál oažžu oasit COOP rámbuvrras. Dál galgá čuožžut lihkatkeahttá diibmobeali, ii liegga omman nalde iige galgga firrojuvvot. Jus dál fierut dan, de dat ii misse. Maŋŋil go diibmobeali lea čužžon de válddán dan eret. Dalle álggos fierrá spábban. Mii juohkit spáppa guovtti sadjái, danin go mii dahkat guokte vuosttá.

Maŋŋil go vuosttá leat váldán bajás de dan galgat deaddit steaččasin. Dalle mii bidjat vuosttáid ráinnas njuoska liinni sisa. Liinnis fertejit leat njuoskkaduvvon vai vuostá ii darván liidnái go goiká.

Dál vuostá galgá čuožžut deattu vuolde jándora, báikkis gos eai leat buolašgrádat. Jus vuostá dál galbmo buollašis, de dat šaddá veahtas. Mus leat dál vuolábealde muhtun geađggit maid bijan deaddun vuostá nala. Nie dat lei. Dás sáhttet čuožžut.

Go vuostá leai gárvásit steaččagan, de dan ferte soames beaivvi goikadit vai bissu čoahkis go vuosttá bidjá gáfii. Mun láven daid goikadit galmmihanskábes. Daid ferte jorgalahttit vai eai darván skáhpe hildui. Vuosttá ii galgga bidjat plastihkka sisa, baicca liinni sisa. Dalle dat seailu guhkibuš áiggi.

Olbmuin lei ollu ja lossa barggut ovdalaš áiggi. Jus lei lossa bargu, de dihte ahte dalle gal ožžo gáfevuosttá. Gáfevuostá lei nana borramuš. Jus ožžo gáfevuosttá, de sáhtte guhkibuš áiggi fas bargat. Čakča lei hui dilis áigi. Sii fertejedje geasehit goikesuinniid sisa ovdal arvvi, ja dalle ii lean doarvái áigi boradeapmái. Dalle lei gáfevuosttá buorre borramuš. Eatnasat gudde suinniid láhtui. Dain geain lei  heasta, geasehedje suinniid heasttain. Mii nuorat duolmmaimet čoahkkái suinniid vai čáhkkejedje eanet ja stuorit guorpmi. Juo, buohkat ledje mielde. Unnimusaid rájes gitta stuorimusaide. Dát áigi gal lea dál nohkan.

Teaksta ja govat girjjis «Syv sorter – historier fra kjøkkenbenken» man Davviálbmogiid guovddáš ovttas Reni Jasinski Wright:in lea buvttadan.

Kvenske historier – Kaffeost